Perheliikunta

Perheliikunta

Pakko hieman kertoa mielipiteitä perheliikunnasta. Käyn meidän perheen pienimpien kanssa perheliikunta nimisessä ohjatussa harrastuksessa. Rupesin oikein miettimään, että miksi tälläistä ei järjestetä enempää? Koska mikä olisikaan sen parempi muoto liikkumiselle? Tässä aikuinen pääsee itse tekemään, näyttää lapselle esimerkkiä liikunnan ilosta ja lapsi saa jakaa onnistumisiaan sen oman tärkeän henkilön kanssa eli äidin tai isän! Lapselle merkitsee suunnattomasti että oma vanhempi on paikalla ja mukana näissä hetkissä. Nykypäivänä aivan liian moni harrastus on sellainen että vanhempi tuo lapsen harrastus paikalle ja saa siitä itselleen tunnin vapaan hetken sille illalle! Kysykää joskus lapseltanne että, haluaisiko hän harrastaa jotain yhdessä sinun kanssa vai mennä täysin yksin. Epäilen vahvasti, että todella monessa tapauksessa lapsi haluaisi vanhemman osallistumaan.

Kyseinen harrastus, jossa me käymme on hyvin perus touhua, jossa ns. leikin varjolla lapsia opetetaan kokeilemaan kykyjään ja oppimaan hallitsemaan omaa vartaloaan. Juurikin tälläisessä toiminnassa siitä omasta vanhemmasta on suunnaton apu, kun ylitetään niitä omia rajoja, vaikka kyseessä olisi pienelle lapselle varpaillaan kävely tai takaperin käveleminen. Ensimmäisellä kerralla, kun sitä koittaa, se voi olla melko jännittävää. Samoin opitaan hyppimään, roikkumaan ja mennään vaikka hippaa, jossa tarvitsee uskaltaa koskea muihin ja sekään ei ole aina kaikille kovin luontaista. Samoin tälläinen toiminta kehittää monia muita taitoja, koska siellä on ohjaaja jota pitää kuunnella ja koittaa sen jälkeen toimia annettujen ohjeiden mukaan. Lapsilla keskittyminen tahtoo olla välillä aika heikkoa, niin hän voi hakea omalta aikuiselta sen tuen, että mitä tarvitsee tehdä.

Itseäni houkuttaa, miksei tätä ajatusta voisi laajentaa muihinkin lajeihin ja aktiviteetteihin. Montako kertaa olette nähneet, vaikka äiti ja poika yhdessä jalkapallotreeneissä? Enkä todellakaan tarkoita, että näitä pitäisi tuoda mihinkään kilparyhmiin, vain ainoastaan haluaisin, että näin tuotaisiin sitä yhteistä liikunnallista tekemistä perheelle. Eivät kaikki lapset tai vanhemmat halua kilpaurheilla, vaan monelle riittää palkinnoksi punaiset posket ja hyvä mieli, kun on yhdessä touhuttu ja pidetty hauskaa. Talvella esim. hiihtokouluun lapsi ja aikuinen ryhmä, jossa molemmat olisivat opissa. Nyt esimerkiksi moni vanhempi meni yksin hiihtämään siksi aikaa tai pudotti lapsen vain paikalle. Vastaavasti kesällä voisi olla urheilukoulu, jossa vanhempi ja lapsi opettelisivat vaikka eri yleisurheilulajeja. Tässä kohdin puhutaan sitten jo vanhemmista lapsista 7-10v. Onko se vain niin, että vanhemmat mielummin nauttivat sen oman tuntinsa yksin kun, lapsen riemusta nauttien??

Pidätkö tästä sivusta - Jaa se muillekkin

This Post Has One Comment

Vastaa